Tämä runollinen ja pohtiva romaani oli vuoden 2000 Finlandia-palkintoehdokas.
Eeva Tikan romaani kertoo kahden naisen ristiriitaisesta ystävyydestä, jossa lujatahtoinen Karin ja herkkä Anja ottavat mittaa toisistaan ja käyvät vuoropuhelua, jossa toisen on vaikea kohdata toista. Yhteisen lapsuuskesän muistotkaan eivät kohtaa.
Mitä tapahtui tuona kesänä, kun lapsuuden ja sadun hehku sammui armottomaan todellisuuteen? Mikä särki ihmisen mielen?
Kirja pohtii muistamista ja unohdusta, syyllisyyttä ja syyttömyyttä, vahvuutta ja heikkoutta. Romaanin naiset katsovat elämän mysteeriä kuin vuoroin samenevaa, vuoroin kirkastuvaa lähdettä.
Eeva Tikka on kirjoittanut jälleen runollisen, kielellisesti upean teoksen, jonka levollinen rytmi, viisas pohdinta ja syvällinen luonnontuntemus sykähdyttävät.