”Elämä on viritetty niin kireäksi, että aikaa ei uskalla tuhlata” – tekstikokoelma ajasta ja sen ristiriidoista
Maailmassa on kahdenlaista aikaa: sitä, jota mitataan ja sitä, joka laajenee mitattavuuden ulkopuolelle. Hän, joka väittää ajan olevan kaikille ja kaikkialla sama, ei osaa nähdä eroa maanjäristyksen ja pionin kukkaan puhkeamisen välillä.
Pontus Purokurun neljäs itsenäinen teos on tutkielma ajasta ja sen ristiriidoista. Miten vaalia jatkumoa keskeytysten ajassa? Onko työtä ja vapaa-aikaa enää mahdollista erottaa? Lyhyistä kirjoituksista koostuva tekstikokoelma kutoo arjen banaliteetit kiinni kriittiseen yhteiskunta-analyysiin. Lopputuloksena on tekstilajeja yhdistävä kokonaisuus, jonka lukeminen tuntuu mielessä ja ruumiissa.